mercoledì 30 novembre 2011

Pastaa Cacio e Pepe

Blogimme nimikkopasta on roomalainen klassikko, Cacio e Pepe eli pastaa pippurilla ja pecorino romano-juustolla. Jos joku on tulossa Roomaan vierailemaan, niin tämä yksinkertaisen herkullinen pasta kannattaa ehdottomasti testata.. ja tietysti nyt kaikissa kotikeittiöissä.

Tonnarelli fatti in casa 

Pasta Cacio e Pepe  - 4:lle henk.
  • 500 grammaa pastaa (pitkää - esim. spaghetti, tonnarelli tai lyhyttä - esim. rigatoni)
  • 200 grammaa Pecorino Romano DOP-juustoa
  • runsaasti vastarouhittua mustapippuria (pannulla kevyesti paahdettuna)

valinnaisena lisäksi nokare voita tai hyvää oliiviöljyä (Roomassa esim. Sabina DOP ) vaikka lisätyt rasvat eivät alkuperäiseen reseptiin kuulu. 



Raasta pecorino raasteeksi ja laita sillä aikaa vesi kiehumaan.  Jauha morttelissa tai isolla veitsellä mustapippurit rouheeksi, jos pippurit eivät ole valmiiksi pippurimyllyssä.  Paahda pippurirouhetta kevyesti hetken aikaa pannulla ilman rasvoja.

Sekoita tarjoilukulhossa 3/4 juustoraasteesta ja paahdettu pippurirouhe. 
Keitä pasta al denteksi suolatussa vedessä. Ota keitinvettä hieman talteen. 
Sekoita pasta juustoraasteen ja pippurin kanssa, lisää hieman kuumaa keitinvettä niin että pastalle muodostuu lähes kermainen soosi. 

(Halutessasi pastan voi sekoittaa valmiiksi myös pannussa, jossa olet paahtanut pippurit.

Siinä tapauksessa, lisää kuumaan pannuun pari kauhallista keitinvettä ja todella hampaisiin tuntuvaksi jätetty pasta. Kypsennä hetken aikaa pippurirouheen kanssa, poista pannu levyltä ja sekoita vasta sen jälkeen raastettu juusto mukaan. )

Tarjoile heti kuumana lopun pecorino-raasteen ja mustapippurin kera. 




Alkuperäiseen reseptiin tulee pelkkää pecorino romanoa,
mutta jos maku tuntuu liian vahvalta kannattaa koittaa puolet puolet parmeesaniraasteen kanssa. 
----------------------------------------------------------------------------------------

Pecorino Romano DOP on alkuperäsuojattu roomalainen lampaanmaitojuusto. Rakenteellisesti juusto muistuttaa parmesaania, ja sopiikin erinomaisesti pastajuustoksi, mutta on huomattavasti parmesaania suolaisempaa. Pecorino romano onkin täydellinen valinta erityisesti roomalaisiin pastaresepteihin, kuten carbonaraan tai amatricianaan. 


Suomalaisissa marketeissa on Italialaisista pastajuustoista yleensä vakuumipakattuna parmesaania (parmigiano reggiano) ja toista grana-juustoa grana padanoa. Näiden juustojen lisäksi pecorinoa pitäisi siis löytyä kaupasta kuin kaupasta. 

martedì 29 novembre 2011

Lohicarpaccio rucolapedillä

Nopea, herkullinen ja todella yksinkertainen resepti vaikka illalliselle. Ei vaadi kypsennyksiä eikä etukäteisvalmisteluja. 




4:lle henkilölle - per 4 persone

Carpaccio di salmone alla rucola

  • 400 gr (kylmäsavu) lohta ohuina siivuina - 400 gr di salmone (affumicato) a fettine sottilissime
  • runsaasti rucolaa  - 2 mazzetti di rucola
  • 1 (luomu) sitruuna - 1 limone (bio)
  • 4 rkl hyvää oliviöljyä - 4 cu olio extra vergine
  • suolaa ja pippuria - sale e pepe
  • (pinjansiemeniä & parmesaania - pinoli & parmigiano)





Sekoita kulhossa rucola oliiviöljyn, sitruunan ja suolaripauksen kanssa. Levitä rucola tarjoiluastiaan/lautasille ja nostele lohisiivut päällimäisiksi. Mausta lohi vielä sitruunalla ja pippurilla, halutessa tähän voi vielä lisätä parmesaani-siivuja ja pinjansiemeniä. Tarjoile hyvän leivän kanssa!


Disponete su un vassoio un letto di rucola che avrete precedentemente lavato e condito con un cucchiaio d’olio, sale e il succo di limone quindi adagiateci sopra le fettine di salmone affumicato. Condire il salmone con limone e pepe macinato fresco.


sabato 26 novembre 2011

Pesto Trapanese


Pesto alla trapanese, eli Trapanilainen pesto on Sisilian tomaattinen versio tuorepestosta. Genovalainen vihreä pesto kun on se tunnetuin soosi.  Pinjansiementen sijaan tähän pestoon tulee manteleita ja juustona Pecorino (alkuperäiseen tietysti sisilialainen pecorino, mutta myös pecorino romano käy mainiosti) 
Yksinkertainen, mutta aivan mielettömän herkullinen resepti!


PESTO ALLA TRAPANESE
  • 400 gr tuoreita/ 1 tölkki kuorittuja tomaatteja 
  • 2-4 valkosipulin kynttä (vihreät keskustat poistettuina)
  • pecorino-juustoa
  • 100 gr manteleita (vähempikin riittää mutta mantelit on ihania!)
  • reilu kourallinen tuoretta basilikaa
  • extra virgin oliiviöljyä
  • suolaa ja pippuria (/peperoncinoa)



Laita tehosekoittimeen (tai parempi vielä, mortteliin jos sellaisen sattuu omistamaan) kuoritut mantelit ja tomaatit, tuore basilika, valkosipuli ja mausteet. Hurauta soseeksi. 
Tarjoile pastan ja pecorino-raasteen kanssa, tai vaikka paahdetulla leivällä. 

Väri ei pääse esille näissä kuvissa ja näyttää melkeinpä rumalta, mutta mielettömän hyvää tää on!

venerdì 25 novembre 2011

Gnocchi di patate eli roomalaiset perunapallerot

Jos perunat ja kastike on mun Comfort Food, niin Gnocchi di patate on sitä ehdottomasti kokkitiimin toiselle puoliskolle. Torstai on perinteinen gnocchi-päivä Roomassa, ja monet trattoriat tarjoilevat sitä siis aina torstaisin päivän annoksena. Nämä pehmoiset perunapallerot toimivat lähes missä vaan pastasoosissa. 


 "Ridi, ridi, che mamma ha fatto i gnocchi" 

Gnocchi - perunapallerot
  • Jauhoisia perunoita  + vehnäjauhoja (3/1 osaa, eli 1 kilo perunoita/300gr jauhoja) 
  • 1 kananmuna 
  • suolaa
1. Keitä perunat kuorineen kypsiksi hyvin suolatussa vedessä. 
2. Muussaa kypsät (ja kuoritut) perunat survimella tai painelemalla esim. siivilän läpi.
3. Lisää tarvittaessa suolaa  ja sekoita kananmuna ripeästi joukkoon. Lisää noin puolet jauhoista.  Kaada loput jauhot kasaksi pöydälle, sen jälkeen perunaseos ja sekoita taikinaksi, mutta älä vaivaa liikaa. 
4. Leikkaa taikinasta pienempi pala ja pyöräytä siitä noin sentin paksuinen tanko. Leikkaa tangosta pieniä palleroita.
5. Pallerot jauhotetulle leivinliinalle/laakeaan astiaan. Toista, kunnes taikina loppu. (Valmiit gnocchi-pallerot säilyvät pari päivää jääkaapissa ja kestävät myös pakastamista.)
6. Keitetään runsaassa suolatussa vedessä minuutin pari, eli kunnes nousevat pintaan. Nostellaan reikäkauhalla suoraan tarjoiluastiaan/lautaselle. Tarjoillaan sekoitettuna mieleiseesi kastikkeeseen, raastetun parmesaanin/pecorinon kanssa. 


1. Cuocere le patate in acqua satura di sale (300gr di sale per 1 lt di acqua) 
2.Passare le patate una volta morbide con un setaccio o un retino 
3. Incorporare alle patate setacciate 1/3 di farina 00(patate 300gr,farina 100gr),un uovo e un paio di grammi di sale
4. Non lavorate troppo l'impasto 
5. Aiutandovi con della farina 00 e un coltello tagliate gli gnocchi nella forma e nella grandezza che più vi aggrada 
6. Posizionateli su un canovaccio 
7. Versateli in una pentola di acqua bollente e una volta che saranno venuti in superficie scolateli e conditeli con la salsa


Gnocchi al pomodoro

giovedì 24 novembre 2011

Contro il raffreddore - flunssaa vastaan!


Kasvissosekeitto flunssaa vastaan - passato di verdure contro il raffreddore
  • 5 porkkanaa -  5 carote
  • 2 perunaa    - 2  patate 
  • 1 nauris  -  1 rapa bianca
  • 1 iso sipuli   - 1 cipolla grande
  • valkosipulia  -  aglio
  • hyvää kasvislientä -  buon brodo vegetale 
  • mausteita (curry, chili, tuore inkivääri) - spezie (curry, peperoncino, zenzero fresco) 
  • kookosmaitoa tai kermaa -  latte di cocco / panna


Kuori ja paloittele pestyt kasvikset reilunkokoisiksi kuutioiksi.  Kaada kasvikset kattilaan ja kuullota kuutioita hetken aikaa oliiviöljyssä. Kaada päälle kuuma kasvisliemi ja mausteet, ja kypsennä kasvikset rauhallisesti sekoitellen matalalla lämmöllä. 

Kun kasvikset ovat kypsiä ja keitto alkaa näyttää keitolta, hurauta sauvasekoittimella sileäksi. Tässä vaiheessa voi halutessaan lisätä esim. lirauksen kookosmaitoa. Tarjoile kuumana! 


-----------

Pulite e lavate bene tutte le verdure e, dopo averle tagliate a tocchetti, mettetele in una pentola che possa contenerle tutte (con un filo di olio d’oliva.) Versateci sopra brodo bollente e le spezie, date una bella mescolata e fate cuocere a fuoco basso mescolando abbastanza spesso.

Una volta cotto, frullatelo con il pimer (frullatore ad immersione), mettetene due mestoli in ogni piatto fondo e condite con olio e peperoncino, se vi piace due cucchiai di latte di cocco ne esaltano il sapore!

giovedì 17 novembre 2011

Syksyinen lihapata juuresmuusilla ja puolukkahillolla

Kun koti-ikävä Suomeen yllättää ja kaipaan lohturuokaa, valmistuu aina jotain samalla perusidealla. Kun näin marraskuun Northern Comfort-ruokahaasteen, tiesin heti mitä minun lohturuokani sisältää. Perunoita ja kastiketta. Mummon nakkikastike, lihapullat ja muusi, vaarin stroganoff ja monet muut lapsuusajan suosikkini sisältävät kaikki perunoita ja kastiketta jossain muodossa.  


Pataruoka tuo vielä erityistä lämpöä ja lohtua kylmenevään syksyyn, joten tämän täytyi olla minun Northern Comfort-ruokani. 


Comfort food

Syksyinen lihapata
  • 600 gr hyvää naudanlihaa* paloina (jauhotettuina + voita ruskistamiseen)
  • 2 isoa sipulia (+valkosipulia)
  • pari ruokalusikkaa tomaattipyreetä
  • lusikallinen dijon-sinappia
  • lihalientä
  • punaviiniä (tai tummaa olutta)
  • mustapippuria
  • laakerinlehti - timjamia
  • pari tippaa worcesterkastiketta ja liraus soijaa
  • porkkanoita
  • (lopuksi loraus kermaa tai smetanaa/ranskankermaa)
*kasvisversio toimii myös marinoidulla tofulla


Ota liha huoneenlämpöön noin tuntia ennen paistamista.  Pilko liha ja sipulit reilun kokoisiksi paloiksi. Ruskista jauhotetut lihapalat pannulla voissa (tai halutessa vaikka pekonin rasvassa/strutto) Ruskistaminen kannattaa tehdä ainakin kahdessa erässä, ja siirtää välillä valmiit lihapalat pataan odottamaan. Kuullota sipuleita samassa pannussa ennen pataan laittamista. Pannusta on hyvä saada kaikki maku mukaan, joten kun lihat ja sipulit on paistettu ja laitettu pataan, käytä samaa pannua lihaliemen lämmittämiseen (tai huuhtele pannu ainakin vesitilkalla, joka lisätään pataan)



Lisää pataan punaviini, lihaliemi sekä mausteet. Jos haluat kypsentää padan uunissa, lisää tässä vaiheessa runsaasti nestettä ja porkkanat mukaan. Koska meillä pata kypsyi matalalla lämmöllä kannen alla levyllä, lisäsin porkkanat vasta tunti lihojen jälkeen. Näin lihasta tuli erityismureaa, ja porkkanat säilyttivät vielä rakenteensa. 
Anna hautua kannen alla pari tuntia. Lisää lopuksi joukkoon loraus kermaa tai smetanaa. 

Tässä vaiheessa porkkanat on juuri lisätty pannun kautta pataan 

Juuresmuusi
  • 3 isoa perunaa
  • 5 pientä porkkanaa
  • (pala esim. juuriselleriä tai lanttua)
  • suolaa + valkopippuria
  • loraus kermaa 
  • voita 
  • (tilkka hunajaa + tuoretta persiljaa)


Kuori ja paloittele perunat ja juurekset.  Keitä suolatussa vedessä kypsiksi noin 20 minuuttia.
Lämmitä kerma tilkka, voi sekä hunaja kattilassa. Kaada vesi pois ja survo juurekset muusiksi. Lisää lämmin kerma joukkoon vähän kerrallaan, kunnes muusi on sopivan notkeaa.
Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria.  Sekoita halutessasi joukkoon silputtua lehtipersiljaa juuri ennen tarjoilua. 




Tarjoiluun 
Puolukkahilloa ja suolakurkkua

martedì 15 novembre 2011

Polenta eli herkkuja maissipuurosta

Polenta, eli maissipuuro on Pohjois-Italialainen klassikko ja sopii täydellisesti kylmeneviin iltoihin. Pehmeä polenta muistuttaa mannapuuroa ja on perunamuusin kaltaisesti usein lisäke, mutta muuntautuu helposti myös pääruoaksi. Kypsä polenta jähmettyy jäähtyessään ja ns. ylijäämä polentasta saa täysin uuden ruokalajin kun sen paistaa rapeaksi. 

Gorgonzola (Italialainen sinihomejuusto) ja Polenta ovat kuin tehdyt toisilleen
Peruspolenta
  • Polentajauhot   2 - 4 desilitraa
  • Vettä (tai maitoa) - 1 - 1½ litraa
  • suolaa ja ripaus mustapippuria
  • Lopuksi voita ja/tai parmesaania

Perinteisen polentan kypsennys vaatii tuntikausia, mutta varsinkin Suomesta löytyvät  Polenta-jauhot ovat yleensä esikypsennettyjä ja valmistuvat nopeasti. Sekä veden että polentajauhojen määrä riippuu jauhojen tyypistä sekä puuron halutusta paksuudesta. Jauhopussin kyljestä löytyvät mittasuhteet, ja nestettä voi tarvittaessa lisätä joukkoon. 

Kuumenna vesi kiehuvaksi, lisää suola. Kaada maissiryynit vähitellen kattilaan ja vatkaa samanaikaisesti vispilällä.
Kypsennä miedolla lämmöllä pakkauksen ohjeen mukaan (puu)kauhalla sekoitellen. Sekoita lopuksi joukkoon voita ja raastettua parmesaania. Tarjoile haluamaasi tapaan. 


Meillä  polenta kypsyi vesihauteessa pitkän kypsennysajan takia.

Kuuma polenta ragù-soosin ja parmesaanin kanssa tarjoiltuna
Rapea polenta


Kaada vielä kuuma polenta laakeaan astiaan jäähtymään, koska polenta jähmettyy todella nopeasti. Polenta säilyy kelmutettuna jääkaapissa ainakin pari päivää, mutta heti polentan jähmetyttyä siitä voi leikata paloja (tai vaikka muovailla jos tuntee itsensä taiteelliseksi ;)


En ole suuri puuromaisen polentan ystävä, mutta rapeana polenta on taivaallista! 

Polentan voi grillata tai paistaa. Meillä polenta sai rauhassa rapeutua uunissa pienen öljytilkan kera, mutta nopeasti hyvää saa kun paistaa (jauhotetut) polentapalat pannulla rapeiksi. 
Maissipuurosta tulee paistettuna jotain aivan mielettömän hyvää - rapea pinta, tahmea maissisen makea sisus. Suosittelen!

Rapea polenta on aivan ihanaa sellaisenaan.. mutta gorgonzolan kanssa.. aijaijaijaijai. 
Rapeat polenta-palat soosilla ja gorgonzolla. NAMMMMMMM

sabato 12 novembre 2011

Illan teemana Cicoria

Cicoria, eli villi lehtisikuri on tyyppillinen roomalainen lisäke. Tuoreena cicoria muistuttaa kovasti voikukan lehtiä ja toimii tuoreen pinaatin tavoin ruoanlaitossa, vaikka cicoria onkin maultaan paljon pinaattia voimakkaampaa. 





La cicoria alla romana, eli roomalaisittain
  • 1 kg villisikurin lehtiä (tai tuoretta pinaattia - alkukesästä voisi varmaan kokeilla nuorilla voikukan lehdilläkin) 
  • 2 valkosipulin kynttä
  • Rouhittua chiliä
  • Oliiviöljyä
  • suolaa 

Pese lehdet huolellisesti. Ryöppää pesty villisikuri suolatussa vedessä (n.5 minuuttia - pinaattia tarvitsee vähemmän aikaa) ja valuta sen jälkeen ylimääräinen vesi pois. Halutessasi voit tässä vaiheessa kevyesti pilkkoa cicorian pienemmäksi.  Kuumenna oliiviöljyä pannussa ja kuullota siinä valkosipuleita matalalla lämmöllä.  Lisää hetken kuluttua murskattu chili. Heitä valutettu cicoria pannuun ja kypsennä välillä sekoitellen noin kymmenen minuutin ajan. Tarkista lopuksi tarvitseeko lisätä suolaa. 
Cicoria alla romana on erinomainen lisäke esimerkiksi lihalle tai kalalle. 


Cicoria alla romana

Cicoria alla romana on erinomainen lisäke sellaisenaan esimerkiksi lihalle tai kalalle, mutta toimii upeasti vaikka focaccian täytteenä tai pastassa. 


Avattu pizza bianca, sisään cicoriaa jonkun sulavan juuston kanssa 

...Vielä vähän parmesaania pintaan ja sitten grilliin
NAMMM cicoria ja juusto-täytteiset pizza biancat valmiina!



Raastettua pecorinoa, cicoriaa ja pastaa (tällä kertaa linguine)


Pasta con la cicoria (2:lle henk)



  • 200 grammaa valitsemaasi pastaa (esim. penne)
  • Cicoriaa (kypsennettynä pannussa)
  • Pecorino-juustoa 

Keita pasta runsassuolaisessa vedessä al denteksi. Laita kypsä cicoria kulhoon ja lisää hieman pastan keitinvettä. (Tässä vaiheessa cicorian voi myös rullattaa sauvasekoittimella pestomaiseksi cremaksi) Sekoita pasta ja cicoria keskenään, halutessasi lisää joukkoon jo nyt raastettua pecorinoa. Jaa lautasille ja tarjoile heti runsaan pecorino-raasteen kera. 

giovedì 10 novembre 2011

I Fritti

Crochette di patate, mozzarelline, pane fritto

Roomalaiset rakastavat friteerattua ruokaa. Kaikentasoisissa ravintoloissa, Michelin paikoista  pieniin kulmakuppiloihin hyvin todennäköisesti törmää jonkunlaiseen uppopaistettuun ruokalajiin.

Roomassa, fritti  (friteeratut) voivat olla lukemattomissa variaatioissa ja esimerkiksi korppujauhoissa pyöräytettynä,   pastella-taikinaan upotettuina tai vain kevyesti jauhoitettuna. 



Fritti, joihin varmasti Roomassa törmää:


Carciofi alla giudia - Artisokkaa juutalaisittain, eli aivan törkeän herkulliseksi paistettuna
Fiori di zucca - Taikinaan dipattuja ja friteerattuja kurpitsankukkia. Nam. 
Animelle / Cervelli fritti - esimerkiksi Testaccion alueelta löytää kateenkorvaa tai aivoja friteerattuina. 
Crochette - Perunakroketit
Mozzarella in carrozza - Mozzarella-leipä munaseoksessa ja jauhoissa käytettynä 
Mozzarelline - Leivitettyä mozzarellaa friteerattuna. Taivaallista, I tell ya. 
Olive ascolane - Ascolilaiset oliivit, eli vihreät oliviit lihaseoksella täytettynä ja leivitettynä.
Supplì - Tomaattinen, mozzarella-yllätyksen sisältävä, riisipallero leivitettynä ja friteerattuna. Kannattaa ehdottomasti testata! 



Mozzarelline

Supplí

Suppli' al telefono

martedì 8 novembre 2011

Toscakakku - Torta finlandese alle mandorle

Toscakakku è un tipico dolce finlandese, diffuso in tutta la scandinavia. Questa è la nostra versione della torta con la glassa al caramello e mandorle. 



Toscakakku


Per la torta:
  • 150 grammi di burro pomata
  • 140 gr di zucchero (di canna)
  • 2 uova
  • 250 gr di farina
  • 1 bustina di lievito per dolci 
  • 200 ml di latte
  • (1 cucchiaino di cardamomo tritato oppure cannella) 
  • un pizzico di sale


Per la glassa al caramello:
  • 100 gr di mandorle a filetti (o tritate grossolanamente)
  • 80 gr di burro
  • 100 ml di panna fresca
  • 100 gr di zucchero (di canna)
  • un pizzico di sale (!!) 


1. In una ciotola, montate il burro con lo zucchero, incorporatevi un uovo alla volta, poi amalgamatevi la farina setacciata con il lievito, il cardamomo e un pizzico di sale. Durante il procedimento versate il latte un po' alla volta. 

2. Imburrate e infarinate una tortiera del diametro di cm 24 e versateci dentro il composto ottenuto che infornerete a 180° in forno  per circa 20-25 minuti. (senza la glassa)

3. Preparete la glassa durante la cottura della torta. Mettete tutti gli ingredienti in una pentolina e cuocete a fuoco lento girandola ogni tanto per circa 10 minuti. 

4. Tirate la torta fuori dal forno e alzate la temperatura fino a 220 gradi. Diffondere la glassa sulla torta e rimettetela in forno per circa 5 minuti (finchè prende un colore giallo dorato di caramello)

5. Lasciar solidificare la glassa e servire a temperatura ambiente.

venerdì 4 novembre 2011

Pappardelle al ragù bolognese




Ragù (di carne) on yleinen pastakastike koko Italiassa. Yksi kuuluisimmista raguista on tietysti alla bolognese, joka Bolognese-kastikkeenakin tunnetaan mutta suosittu versio on myös Napolilainen, "alla napoletana." Yleisesti ragùlla tarkoitetaan Italiassa tomaattipohjaista lihakastiketta pastalle ja se on lähes synonyymi yleissanalle sugo (=kastike). Termi tulee ranskan verbistä ragoûter, eli "herättää ruokahalua."

Reseptejä on yhtä monia kuin tekijöitäkin - esimerkiksi meillä ei yleensä koskaan laiteta pekonia, eikä maitoa tai kermaa. Minä haluan valkosipulia, Filipon mielestä se ei oikeaan ohjeeseen kuulu. Useimmiten ragù kuitenkin sisältää jauhelihaa, sipulia, selleriä ja porkkanaa,  tomaattia jossain muodossa, viiniä ja mausteita. Tärkeintä ragun tekemisessä on kuitenkin haudutusaika. Tämä ei ole vartissa valmista, vaan vaatii vähintään parin tunnin rauhallisen hauduttelun. Reseptinä tämä ei kuitenkaan ole suuritöinen, ainoastaan aikaa vaativa. 

Loistava aika ottaa kuvia - höyry sumentaa kameran, soosia roiskuu pitkin hellaa ja värit vääristyneet. 

Ragù di carne
  • 2 pienehköä varsisellerin vartta (tai juurisellerin pala)
  • 1 sipuli (+ halutessa valkosipulia)
  • 1 iso porkkana
  • n. 300 grammaa jauhelihaa (esim. sikanauta)
  • 1 pieni tuubi tomaattipyreetä (doppio/triplo concentrato)
  • Lihalientä
  • Puna- tai valkoviiniä
  • 1 laakerinlehti
  • (tähtianis, ripaus kanelia ja/tai muskottipähkinää)
  • Oliiviöljyä paistamiseen
  • Suolaa, pippuria ja ripaus sokeria
Kuori sipulit, porkkana ja (juuri)selleri.  Pilko kasvikset pienen pieniksi kuutioiksi. Itse tykkään, että mitä pienemmät palat sen parempi eli vaikka monitoimikoneella pieneksi jos ei ole hyvää veistä käytössä.
Kuumenna öljy kattilassa. Kuullota hienonnettuja kasviksia 10 minuuttia pienellä lämmöllä.

Lisää jauheliha ja mustapippuri. Ruskista jauheliha koko ajan sekoitellen. Huomaa kuitenkin, että jos teet suurempia määriä niin jauheliha on hyvä ruskistaa erikseen ja pienemmissä erissä. 

Lisää tomaattipyre ja sekoita hyvin. Lisää nesteet, mausteet ja kiehauta seos. 
Sekoita ja hauduta kastiketta miedolla lämmöllä vähintään 2-3 tuntia. Tarkista aina välillä, ettei kastike pääse kuivahtamaan ja lisää nestettä tarvittaessa. Suolata kannattaa vasta lopussa, varsinkin jos lisäilee suolattua lihalientä. 

Pappardelle, mukana myös spelttivehnäjauhoja (farina di farro) jotka antoivat upeaa lisämakua

Ragù tietysti tarvitsee herkullisen pastan seurakseen. Fettucine tai tagliatelle tyyppinen nauhapasta on erinomaista ragùn kera tarjoiltuna, tuhti lihakastike tarvitsee rinnalleen "voimakkaamman" ja leveämmän pastan kuin esimerkiksi ohuen spaghetin. 
Read my lips, älä tarjoile tätä soosia spaghetin tai muun ohuen pastan kanssa. 

Tällä kertaa meillä tehtiin soosin kumppaniksi pappardelle-nauhapastaa joka on vielä astetta leveämpää kuin tagliatelle. Pappardelle tarjoillaan usein voimakkaiden, yleensä riistaisten kastikkeiden kuten jänis- tai villisikasoosien kera, mutta on toimii upeasti myös ns. tavallisen ragun seurana. 


Kotona tehtyyn pastaan on helppo perusresepti - 1 muna / 100 grammaa jauhoja. Perusohje esimerkiksi täältä (ennenkuin saadaan joku tuorepasta guide tehtyä)

Pasta-natsin parit vinkit olisivat seuraavat.. Sekä tuore-, että kuivapastaa käyttäessä tärkeää on keittoveden runsas määrä ja suolaus. Jos Barilla-paketissa lukee, että 12 minuuttia niin viimeistään siinä kymppiminsan kohdalla kannattaa tarkistaa tilanne ettei mene ylikypsäksi. Jos soosipannuun mahtuu, niin pastan voi nostella suoraan sinne ja sekoittaa joukkoon, tai tehdä saman operaation vaikka tarjoilukulhossa. SOOSIA EI TARJOILLA PASTAN PÄÄLLE KAADETTUNA vaan yhdistettynä. Pasta ei myöskään odota ruokailijaa, vaan ruokailija pastaa! 

Tarjoiluun jotain grana-juustoa, eli parmesaania tai vähän halvempaa Grana Padanoa. 
Seuraksi hyvää leipää ja hyvää punkkua - loistava viikonloppuruoka, joka lämmittää sekä sydäntä että mahaa :)

 Buon weekend a tutti! 

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...