Siciliainbocca - Sisilia suussasi

Kävimme eilen Filipon isän ja pikkuveljen kanssa syömässä suosikkisisilialaisessamme, Siciliainbocca-ravintolassa Flaminiossa. Ensimmäinen Siciliainbocca perustettiin 1999 Pratin kaupunginosaan ja tämä meidän ravintolamme on toinen, pari vuotta myöhemmin avattu samojen omistajien paikka, Sicilianbocca al Flaminio.

Menu tarjoaa laajan valikoiman sisilialaisia herkkuja, painottaen tuoreisiin mereneläviin. 
Lämpimästi voi suositella kaikille, jotka haluavat nauttia sisilialaisesta keittiöstä Roomassa.  

Un buon indirizzo dove trovare un po' di Sicilia a Roma; fritti, pescato e la buonissima cotoletta alla palermitana sono i punti di forza di questo locale. L'attività ha anche un secondo esercizio in Prati e il che denota come il locale abbia un discreto seguito. Prezzi medi, servizio efficiente.

Arancini - friteeratut riisipallerot

Panelle

Gamberetti marinati

Spaghetti ai ricci di mare - 
merisiilispaghettia

Cotoletta alla palermitana

Spigola alla palermitana

Cannelloni

Cassata

Herkku pistaasipähkinöistä

Vodkainen sitrunaasorbetti

siciliainbocca al Flaminio
Via Flaminia, 390
Tel: 06 32 40 187


siciliainbocca in Prati
Via E. Faà di Bruno, 26
Tel: 06 37 35 84 00

Parmigiana di melanzane - Munakoisopaistos

La parmigiana di melanzane on herkullinen uunissa kypsennetty munakoisovuoka, josta italialaisilla on monia eri alueellisia versiota, joille kaikille on yhteistä juusto, tomaatti ja munakoiso. La parmigiana tarjoillaan yleensä pääruokana, joko lähes suoraan uunista tulleena tai jäähtyneenä, paloiteltuna hyvän leivän kanssa.

Tämä munakoisoklassikko on erityisen tunnettu Sisiliassa, Napolin alueella ja Emilia-Romagnan maakunnassa Parman seudulla. Sisilialainen versio on kaikkein yksinkertaisin ja se sisältää harvoin mozzarellaa tai muutakaan pehmeää juustoa, Napolissa mukaan lisätään paikallisia juustoja (mozzarella/fior di latte/provola) ja erilaisissa variaatioissa esimerkiksi kinkkua (prosciutto cotto) kun taas Parmassa mukaan voidaan lisätä mortadella-makkaraa. 

Uskomattoman maukas ja lihaisa munakoiso pääsee loistamaan tässä ruokalajissa. Tämä on yleensä sekä kasvisruoka, että karppaajille sopiva, lähes pastatonta lasagnea muistuttava herkkupaistos. Yleensä munakoisot kootaan kerroksittain suureen uunivuokaan, mutta tällä kertaa meillä oli tehty annoskokoisia paistoksia käyttäen pyöreitä muotteja (coppapasta / pastry ring)

Parmigiana di melanzane

• 4 reilunkokoista munakoisoa
• reilusti mozzarellaa (tai esim. kevyesti savustettua provolaa / caciocavallo-juustoa)
• 100gr parmesaania (Parmigiano-Reggiano)
• tuoretta basilikaa
• (oliivi)öljyä munakoisojen paistamiseen
• vehnäjauhoja (tai korppujauhoja)
• suolaa ja pippuria

Tomaattikastike 

• 2 tomaattimurskatölkkiä tai paseerattua tomaattia (2 x 400gr)
• pieneksi silputtu punasipuli ja/tai valkosipulin kynsi
• extra virgin-oliiviöljyä
• (ripaus suolaa.ym)

Leikkaa pestyt munakoisot noin sentin paksuisiksi viipaleiksi pitkittäissuunnassa (jos teet paistoksen vuokaan) ja lataa ne kerroksittain esim. pastasiivilään (tai suureen kulhoon) karkean merisuolan kanssa "itkettymään". Jätä ne suolan kanssa noin tunniksi, niin munakoiso päästää mahdollisen kitkerän makunsa ja liian nesteensä pois. Huuhtele munakoisoviipaleet tämän jälkeen kylmällä vedellä ja laita ne hetkeksi leivinpyyhkeen tai talouspaperin päälle kuivahtamaan. 

Sillä aikaa kun munakoisot odottavat, voit tehdä tomaattikastikkeen valmiiksi. Kuullota pilkottu sipuli oliiviöljyssä pannulla, lisää tomaattimurska ja anna porista matalalla tai keskilämmöllä kunnes kastike on paksuuntunut sopivasti. Suolaa kevyesti ja lisää halutessasi esim. basilikaa. Jos tomaattikastike tuntuu yhtään kitkerältä, lisää ripaus sokeria.

Tässä vaiheessa voit halutessasi kevyesti jauhottaa munakoisoviipaleet vehnäjauhoissa tai korppujauhoissa (jotkut lisäävät korppujauhoon hieman parmesaaniraastetta) tai käyttää ne sellaisenaan. Tämän jälkeen viipaleet paistetaan rapeapintaisiksi joko pannulla reilussa öljyssä, tai kevyesti öljyttynä uunissa tai grillissa. Valuta mahdollinen ylimääräinen öljy pois talouspaperille. 

Ota suuri uunivuoka ja kasaa siihen kerroksittain paistettuja munakoisoviipaleita, tomaattikastiketta, revittyä mozzarellaa (tai muuta valitsemaasi juustoa) ja raastettua parmesaania. Toista kerroksia niin monta kertaa kuin munakoisoviipaleita riittää ja vuokaan mahtuu. Paista 200 asteisessa uunissa 30-40 minuuttia tai kunnes paistos on ottanut kauniisti väriä pintaan. Anna jäähtyä hieman ennen annospaloiksi leikkaamista. 

Tarjoile esimerkiksi hyvän vaalean leivän, raikkaan rucolasalaatin ja ryhdikkään (etelä-)italialaisen punaviinin kanssa. 

1 cipolla rossa
800gr di pomodoro
basilico a foglie sia piccole che grandi
4 melanzane siciliane (viola e rotondeggianti)
parmigiano-reggiano
sale e zucchero q.b.

Le Panelle - eli palermolaiset kikherne-herkut

Panini con le panelle

Yksi suurimmista herkuistani, ja yksi suurimmista Sisilian lahjoista maailmalle, ovat panelle, uppopaistetut kikhernejauhoista tehdyt pihvit, jotka tarjoillaan pehmeän seesamsiemensämpylän välissä. Tämä palermolainen katuruoka ("street food") la panella tarjoillaan simppelisti sitruunan kanssa ja suurimmat herkkusuut - quelli più golosi - saattavat vielä tunkea samaan sämpylään perunakroketteja - cazzilli. 

Panellet olivat meille jo valmiiksi tuttuja, mutta rakastuin näihin vasta Palermon yössä viime kesänä. Täydellinen katuruoka jonka kanssa kylmä olut on paikallaan.

Nämä sämpylät ovat aivan sietämättömän herkullisia ja tekevät hyvin kauppansa myös paatuneimmille lihansyöjillekin, vaikka ovatkin ihan luonnollisesti täysin vegaaneja! 

Panelle  - palermolaiset kikherneherkut

• 200 gr  kikhernejauhoja (gram-jauhot)  (1/3)
• reilu ½ litraa vettä  (2/3)
• suolaa 
• mustapippuria
• tuoretta lehtipersiljaa
• (uppo)paistamiseen soveltuvaa öljyä

Tarjoiluun sitruunaa (ja suolaa + rouhittua mustapippuria)

1. Laita kylmä vesi kattilaan, ja siivilöi kikhernejauhot mukaan (+ripaus suolaa.) Sekoita huolellisesti niin ettei taikinapuuroon jää paukkuja.
2. Kiehauta puuroksi hyvin sekoittaen, ja lisää joukkoon silpputtua lehtipersiljaa ja hieman mustapippuria. 
3. Kaada laakeaan vatiin tai pellille, ja jäähdytä hyvin esim. jääkaapissa. Polentamainen puuro jähmettyy nopeasti. 
4. Leikkaa jähmettynyt levy haluamasi kokoisiksi paloiksi (yleensä suorakulmiota tai neliötä) ja nostele ne leivinpaperille. Palat voi tässä vaiheessa myös pakastaa.
5. (Uppo)paista palat pari kerrallaan kullanruskeiksi kuumassa öljyssä. 
6. Tarjoile heti!

Suloisen pehmeät seesaminsiemensämpylät   n.20 pikkusämpylää

• 3dl vettä
• n. 500 gr vehnäjauhoja (korkea gluteenisia jos löytyy)
• 1 kuivahiivapussi (tai jopa hieman vajaa)
• ½ dl oliiviöljyä
• 1 rkl sokeria
• 1-2 tl suolaa
• voiteluun vesi-oliiviöljyseosta ja päälle seesaminsiemeniä

Sekoita hiiva ja sokeri kädenlämpöiseen veteen, ja siihen sekoitellaan puolet jauhoista. Anna hiivan käynnistyä n. 10 minuuttia, ja sekoita sen jälkeen loput aineet. Vaivaa hyvin taikinaksi, ja jätä kohoamaan suojaisaan paikkaan (taikina oli minulla kohoamassa yhden Castle-jakson verran, eli n. 45min) 

Pyörittele taikinasta pieniä sämpylöitä ja jätä leivinpaperin päälle pellille kohoamaan. Kun sämpylät ovat hyvin kohonneet, voitele ne vesiöljy-seoksella ja ripottele päälle runsaasti seesaminsiemeniä. Paista 200-asteisessa uunissa kunnes kauniin ruskeita (reilu vartti)

Tarjoile kuumat panelle samantien pehmeiden sämpylöiden välissä. Mausteeksi ne eivät tarvi muutakuin ripauksen suolaa ja pippuria. Sitruunaviipaleita ohelle niin, että kukin voi lisätä makunsa mukaan. Tämä on täydellinen eväs esim. kaveriporukan illanviettoon. 
Ruokajuomaksi sopivat kylmä vaalea olut, sisilialainen kuiva valkoviini, tai jopa kylmä kuiva kuohuviini. 

Törkeän herkullinen sämpylä! 

Le Vin de L'assassin Bistrot

Le Vin de L'assassin Bistrot - Siracusa, Sicilia

Suloinen pieni ranskalaisbistro keskellä Sisilialaista Ortigian saarta Siracusan edustalla. 

Onnistuneesti he ovat yhdistaneet sisilialaisen ja ranskalaisen keittion, lista on mielenkiintoinen ja tarjoaa runsaasti herkullisia vaihtoehtoja.  Ravintolaa suositeltiin lampimasti seka lonely planet-oppaassa etta tripadvisorissa, ja vaikka valilla nailla suosituksilla osuu harhaan, me emme onneksi joutuneet pettymaan. 

Alkupalaksi ihanat annokset ranskalaisista juustoista (minulla Chèvrea paahdetulla leivalla ja Filipolla valtava biitti friteerattua Camembertia) molemmat tarjoiltuna vinaigrette-salaatin kanssa. Pààruokana Filipolla luumuista possua ja perunalisàke, minulla ihana kala-annos, jossa oli kàytetty runsaasti mielikuvitusta. Kala oli herkullista, se oli kypsennetty erittain hyvin ja pààllà tarjoillut hillotut appelsiinin kuoret olivat hauskat, lisakeriisi oli maukas mutta voittaja oli hurmaava ananaskastike joka oli làhes karamellimaista.  
Jalkiruokaa emme valitettavasti jaksaneet, mutta sekin puoli vaikutti erittain onnistuneelta. 

Non te lo aspetti perchè pensi sia un posto turistico invece no, è solo un ristorante di cucina francese (riadattata al territorio) molto carino e romantico nel centro di Ortigia, Siracusa.
Come vedete dal collage abbiamo ordinato un'insalata di chèvre e crostini, una porzione di camambèrt fritto panato, del filetto di maiale alle prugne e purea di patate e una spigola agli agrumi con canditi salati, riduzione di caramello e ananas e riso. Tutto buono e serata veramente piacevole. Sia per la cucina che per la simpatia dei proprietari e del personale (che ci ha consigliato di andarci a fare un bagno nella splendida riserva del Plemmirio) merita sicuramente una sosta se passate per Siracusa.
 

La Madia

 Toinen varsinainen ruokakohteemme Sisiliassa oli La Madia. Tämä Pino Cuttaian Michelin tähditetty (**) ravintola löytyy pienestä kaupungista nimeltä Licata, jonne todennäköisesti eksyy vain kahdesta syystä; joko olet menossa katsomaan lähellä sijaitsevaa temppelilaaksoa (cioe' Valle dei Templi) tai olet saapunut paikalle nimenomaan tämän ravintolan takia. 

Olimme tehneet varaukseen erääksi elokuiseksi lauantai-iltapäiväksi, jolloin meidän oli tarkoitus siirtyä kohti Palermoa ja ravintola osui lähes reitin varrelle. Tämä kyseinen lauantai sattui olemaan todella hiljainen, sillä olimme lounaamme ajan ravintolan ainoat asiakkaat.. Tämähän ei meitä tietenkään haitannut, eikä ilmeisesti henkilökuntaakaan. Jos henkilökuntaa harmitti etteivät päässeet aiemmin viikonlopun viettoon, ei se palvelussa ainakaan näkynyt. Erinomainen ja valtavan ystävällinen palvelu ilahdutti, mutta oli tietysti tämäntasoisessa paikassa odotettavissakin. 

Valitsimme paikan klassikko menun "menu classico" johon kuului kuusi ruokalajia (sisältäen 2 jälkiruokaa)

Uskomaton laatu ja virheettömän annokset. Tätä lisää!

Non c'è molto da dire, se passate per Licata o state facendo la strada più trafficata per arrivare alla Valle dei Templi o state andando dallo chef Pino Cuttaia. C'è da dire che la seconda opzione è veramente valida; in questo posto non solo si mangia benissimo (esecuzione e tecnica ad altissimi livelli) ma penso sia il ristorante con la migliore (a mio parere) qualità/quantità/prezzo in Italia tant'è, che a fine pasto, ci è accaduto quello che non avremmo mai immaginato in un due stelle michelin: eravamo sazi.. ma per niente appesantiti!
Infatti, non solo dopo siamo andati a fare una passaeggiata a 50c° nella Valle ma siamo anche arrivati a Palermo neanche troppo stanchi, considerando che eravamo partiti la mattina da Siracusa. Menù degustazione perfetto, tutto le portate hanno senso e non vi abbiamo riscontrato bassi ma tanti alti (ma veramente alti) come la spuma di bufala in velo di latte su panzanella croccante, il polpo più buono da noi mai assaggiato, il filetto di manzo su carbonella di mandorle (un piatto sensoriale) e una granita... Per non parlare dei pani... Un oasi culinaria in cui, sinceramente, l'unico rimpianto è la mancanza di esistenza del teletrasporto ma che almeno ci da la sicurezza che quando torneremo in Sicilia sapremo dove andare a mangiare!

Pizzaiola: merluzzo all'affumicatura di pigna con spuma di patate, matignon di pomodori e anello di pizza croccante.

La sala e i pani

Spuma di bufala in velo di latte con ripieno di panzanella croccante e succo di datterino.

Polpo sulla roccia...

Arancino di riso con ragù di triglia e finocchietto selvatico.

Filetto di manzo lisciato all'olio di cenere, patate, carbonella di gusci di mandorle.

Granita di limone con more selvatiche e sua briochina.

Gelato di cassata, cornucopia e gelatino al caffè ricoperto di cioccolato fondente.

Il Duomo

Kauniissa Ragusa Iblan vanhassakaupungissa, tuomiokirkon kupeessa, sijaitsee yksi Sisilian tunnetuimmista ravintoloista, Il Duomo. Ravintolan keittiömestari Ciccio Sultano ja hänen vanha ystävänsä Angelo di Stefano ovat pyörittäneet tätä kahden tähden ravintolaa jo vuosia. (Tällä viikolla ilmoitettiin, että Angelo di Stefano on jättämässä ravintolan)

Valitsemamme menu Mare e Terra (meri ja maa) oli piiiitkä ja laaja, ja sisälsi sekä absolut huippukohtia että hieman heikompia annoksia. Koska menu vaihtelee eikä meillä ennakkoon ollut annoksista tarkempaa tietoa toivoi mieheni kuitenkin sen sisältävän talon klassikkoannokset lo gnocco ripieno di ragù e frutti di mare (peruna-gnoccho mereneläväkastikkeessa) ja il maialino nero dei Nebrodi (Nebrondin mustaa possua).

Emme ottaneet koko viinimenua vaan sommelier valitsi meille menuun sopivat pari lasia valkoista ja yhden punaviiniä. 

Sito nella bellissima città vecchia di Ragusa, Ibla, questo ristorante, fregiato delle due stelle michelin è una vera e propria istituzione della ristorazione siciliana. Condotto dallo chef Ciccio Sultano e diretto dal maitre e ormai da quello che apprendo ex socio Angelo Di Stefano (soprannominato da Elisa molto bonariamente Hagrid) ogni portata che esca dalla cucina è una esplosione di sapori a partire dai piccoli amuse bouche al cucchiaio alla tartàre di tonno scottata e al più buon filetto di ventresca che io abbia mai assaggiato (e probabilmente mai assaggerò) senza dimenticare quel filettino di maiale laccato incantevole. Abbiamo ambedue ordinato il menù degustazione Mare e Terra, io richiedendo espressamente nel menù lo gnocco ripieno di ragù e frutti di mare (debole per lo gnocco) e il maialino nero dei Nebrodi creando una disputa con mia moglie nello scegliere più carne che pesce, ma insomma.. problemi suoi. Un posto dove si viene coccolati dai sapori e dal servizio e malgrado qualche piccola imprecisione di cui non  vale la pena parlare è un'esperienza unica da provare e sicuramente una volta che ci siete andati, riguardando e ripensando ai piatti mangiati vi verrà voglia di tornare.

Alkuun saimme herkulliset Amuse bouchet - lusikassa oli melonia, pistaasikastiketta ja miekkakalaa ja espressokupissa kalatartar (ricciola/greater amberjack) tsatsiki-tyyppisessä jugurttikastikkeessa. Erittäin hyviä molemmat. 

Carta musica ai pistacchi di bronte, sfincione palermitano e lasagnetta;

 Amuse bouche al cucchiaio di palline melone cantalupo salsa di pistacchio e carpaccio di spada affumicato, tazzina con tartàre di ricciola yoghurt e cetriolo.

Pienen pieni spaghettiannos piti sisällään mm. korallikastiketta, mustia linssejä ja possunnahkapalasia (cotenna)

Spaghetti mantecati con panna acida su lenticchie di Leonforte con di salsina di coralli e strisce di cotenna di suino nero dei Nebrodi e dadolata di gambero rosso.

Seuraavana oli herkullinen pieni mullot annos (ahventyyppinen kala) jonka kanssa tarjottiin oikein namikasta lime ja tequila infusionia/lientä. 

 Filetto di triglia cunzato con crostini e infuso di lime e tequila.

Kaksi seuraavaa annosta tarjosivat ehkä parhaat koskaan syömämme tonnikalapalat.. ja välimerellä kun ollaan, meillä syödään paljon tonnikalaa. 

Ensimmäisessä oli upea tonnikalatartarpihvi, joka oli hampurilaispihvin tapaan nähnyt pienen hetken kuumaa pannua. Uskomattoman herkullinen. Myös muut tonnikalapalat olivat todella maistuvat.. mutta mantelipestoinen pasta jonka päälle kala oli aseteltu oli ihan sivuosassa ja osaltaan hieman tarpeetonkin. 

Tartàre di tonno scottata, crudo di ventresca, cozze gratinate sopra a spaghetto al pesto di mandorle accompagnate dall'ottimo bianco e dai grissini.

Seuraava annos osoitti kuinka muuntautumiskykyinen tonnikala on. Loistavat soosit, ihana sipulilisäke ja suussasulava tonnikalafile. Täydellinen annos. 

 La perfezione.. Filetto di ventresca grigliato dolcemente e laccato con cipollotti selvatici e riduzione.

Seuraavana oli mieheni menuun toivoma gnocco-annos. Hän rakastaan perunagnoccheja joten tykkäsi, minä en suuremmin. 

Gnocchetti ripieni di ragusano dop su una carbonara di telline sopra una julienne di calamaro.

Tähän väliin meille tuotiin jäätelökeksi annos tryffelillä. Mielestäni vähän kikkailuannos ja tryffelin tuhlausta. Hankala syödä, liian makea jäätelö, mitäänsanomaton "keksi" leipä ja tryffeli joka ei päässyt kukoistamaan. 

"Ihan kiva", ei ole sitä mitä haen annokselta tämän tasoisesta ravintolasta. 

Panino croccante con gelato al tartufo nero. 

Seuraava annos palautti taas uskon annosten tasoon. Upea Australialainen liha täydellisesti kypsennettynä, tomaatissa räjähtävät maut ja tämä mätsätty kuivan Slovenialaisen (!) punaviinin kanssa. (viinilinkki)

 Filettino di manzo australiano con aglio bruciato e pachino.

Tämä annos aiheutti taas ihmetystä, että miksi tässä liharuokien välissä haluaisimme pastaa? Kikkailu ragusoosia sisältävästä ja ricotta-vaahdossa tarjoiltavasta raviolista (normaalisti siis ragu ulkona ja ricotta sisällä) oli jälleen kerran ihan kiva. Nätti annos, mutta sen olisi erittäin hyvin voinut tästä menusta tiputtaa. 

Raviolio ripieno di ragù di maiale su spuma di ricotta, unica portata a non convincerci :(

Sitten taas makujen juhlaa toisen toivotun annoksen muodossa. Maialino nero (musta possu?) herkullisissa sooseissa. Mahtava annos. Huomatkaa annoksen kanssa tuodut veitset. 

 Maialino nero dei nebrodi ripieno di farcia ragusana e suo filetto con salsa di finocchi e sua riduzione. 

Viimeisenä valtava setti ylimakeita jälkiruokajuttuja. Todella makeat jälkiruoat ja leivokset ovat ilmeisestikin Sisiliassa "se juttu", joten tämä hyvin todennäköisesti on vain minun mielipiteeni. Cannolo Siciliano oli rapea ja upea, makean makea toki sekin. Pikkuleivokset jäivät melkein koskematta. 

Cannolo siciliano ripieno di spuma di ricotta, uvetta, gelato di mandorla e salsa d'arancia. 

Tazzina di gelato alla tisana e fichi.

Piccola Pasticceria.

Tässä ravintolassa tarjoiltiin aivan upeita annoksia jotka varmasti muistamme vielä vuosienkin jälkeen, mutta tosiaan myös hieman heikompia esityksiä. Mies ei halunnut asiasta mitään mainita koska yleiselämys oli vahvasti positiivinen, mutta ravintolassa (jolla on kaksi Michelin tähteä!) ei todellakaan pitäisi löytyä annoksia joissa on pieniäkään ruotoja, suomuja, saati karvoja. 

 

Via Capitano Bocchieri, 31, 

97100 Ragusa Ibla, Sicilia, Italia