Supplì al telefono - Roomalaiset risottopallerot

Supplì al telefono, friteeratut risottopallerot, ovat tyypillinen roomalainen katuruoka ja  herkku, jota tarjotaan usein esimerkiksi pizzerioissa alkupalana.

Tomaattiseen jauhelihakastikepohjaan tehty, al denteksi jätetty risotto jäähdytetään ja siitä muotoillaan palleroita, joiden sisälle laitetaan reilunkokoinen palanen mozzarellaa. Pallerot paneroidaan ja uppopaistetaan, ja nautitaan (optimaalisessa tilanteessa) heti kun mahdollista. 

Sisiliassa vastaavanlainen riisipallero on nimeltään arancino, jotka valmistetaan usein in bianco (ilman tomaattikastiketta) esimerkiksi kinkulla ja juustolla, ja niihin voidaan lisätä mm. herneitä. Myös arancinien muodot voivat vaihdella, eikä niissä välttämättä ole ns. mozzarella-sydäntä.  Supplì-palleroihin ei herneitä tule koskaan ja puristit ovat sitä mieltä, että ainoa oikea supplì on tomaattipohjainen (hieman litistetyn näköinen) pitkulainen pallero. Vanhat roomalaiset reseptit sisältävät kanan sisälmyksiä (rigaglie di pollo) joka on nykyään usein korvattu kokonaan ns. tavallisella jauhelihalla,  mutta halukkaat voivat tietysti lisätä kastikkeeseen hieman jauhettua kananmaksaa (fegatini di pollo) 

Supplì al telefono - Roomalaiset risottopallerot 
(10 kappaletta)

• 200 gr risotto-riisiä (tipo roma/carnaroli)
• 1 pieni sipuli
• n. 200 gr passata di pomodoro (tai tomaattimurskaa)
• pieni määrä n. 100 gr jauhelihaa (ja/tai pieni määrä veitsellä hienonnettua kanan maksaa)
• hieman kuivaa valkoviiniä
• 1 litra lihalientä
• 80 gr raastettua parmesaania + 2 rkl voita
• runsaasti rouhittua/jauhettua mustapippuria (n. 2tl)
• 2 kananmunaa (1 risottomassaan sekoitettavaksi ja yksi panerointiin)
• 125 gr mozzarellaa
• korppujauhoja/pankojauhoja paneroimiseen
• uppopaistamiseen soveltuvaa öljyä 

1. Kastike - Ruskista jauheliha pannulla pienessä määrässä EVO-öljyä. Lisää hienonnettu sipuli (ja hienonnettu kananmaksa) ja kuullota. Suolaa kevyesti. Lisää tomaattimurska pannuun ja mausta reippaasti vähintään mustapippurilla. Voit halutessasi lisätä esim. puristetun valkosipulin kynnen, hienonnettuja yrttejä tai ripauksen muskottipähkinää. Makua pitää olla! Anna porista rauhallisesti kunnes kastike on valmista. 

2. Risotto  - Sekoita riisi kuuman kastikkeen joukkoon. Lisää mukaan pieni lasillinen kuivaa valkoviiniä ja kiehauta (taisin kylla sekoittaa sen mukaan jo soosin valmistuessa)
Kuumenna lihaliemi valmiiksi pikkukattilassa ja lisää sitä pannuun kauhallinen kerrallaan (sitä mukaa kun riisi vetää nestettä sisäänsä) 
Sekoittele risottoa kypsymisen aikana. Tarkoitus on jättää riisi hieman al denteksi eikä tehdä risotosta liian löysää, joten kontrolloi nesteen määrää. Kun riisi on kypsää mutta vielä hampaissa tuntuvaa, sulje keittolevy ja sekoita joukkoon 2 rkl voita sekä vastaraastettu parmesaani. Kun riisimassa on jäähtynyt pari minuuttia, sekoita joukkoon vielä 1 kevyesti vatkattu kananmuna. Kaada risottomassa laakealle lautaselle ja jäähdytä (jopa seuraavaan päivään) Voi käyttää myös ylijäämä risottoa, joka soveltuu tähän erinomaisesti. 

3. Muotoile jäähtyneestä riisimassasta pitkulaisia palleroita, jonka keskelle on tarkoitus jäädä hyvänkokoiset palat mozzarellaa. Tästä riisimäärästä (200gr) pitäisi tulla juuri kymmenen suppli-palleroa. 

Paneroi pallerot käyttämällä ne ensin vehnäjauhoissa, sitten vatkatussa kananmunassa ja viimeisenä (itsetehdyissä/hyvälaatuisissa) korppujauhoissa tai pankojauhoissa. Vaihtoehtoisesti voit sekoittaa pienen taikinan "pastella" (vehnäjauhoja, vettä/olutta ja kananmuna) jossa käytät pallerot ennen korppujauhoissa pyörittelyä. 

4. Kuumenna reilu määrä uppopaistoon soveltuvaa öljyä pienessä tai keskikokoisessa kattilassa. Palleroiden on tarkoitus upota kokonaan pinnan alle. Paista supplit pari kerrallaan (180 asteisessa) öljyssä kunnes kullanruskeita ja rapeita. Nostele valmiit pallerot reikäkauhalla talouspaperille, jotta niihin ei jää ylimääräistä öljyä. 

Tarjoile ja nauti heti kun mahdollista! Seuraksi sopii erinomaisesti kylmä olut tai muu kuiva kuplajuoma. 

Rapeita, taytelaisia, maukkaita...

"Supplì al telefono" - koska mozzarella-sydän venyy puhelinlangaksi

Parmigiana di melanzane - Munakoisopaistos

La parmigiana di melanzane on herkullinen uunissa kypsennetty munakoisovuoka, josta italialaisilla on monia eri alueellisia versiota, joille kaikille on yhteistä juusto, tomaatti ja munakoiso. La parmigiana tarjoillaan yleensä pääruokana, joko lähes suoraan uunista tulleena tai jäähtyneenä, paloiteltuna hyvän leivän kanssa.

Tämä munakoisoklassikko on erityisen tunnettu Sisiliassa, Napolin alueella ja Emilia-Romagnan maakunnassa Parman seudulla. Sisilialainen versio on kaikkein yksinkertaisin ja se sisältää harvoin mozzarellaa tai muutakaan pehmeää juustoa, Napolissa mukaan lisätään paikallisia juustoja (mozzarella/fior di latte/provola) ja erilaisissa variaatioissa esimerkiksi kinkkua (prosciutto cotto) kun taas Parmassa mukaan voidaan lisätä mortadella-makkaraa. 

Uskomattoman maukas ja lihaisa munakoiso pääsee loistamaan tässä ruokalajissa. Tämä on yleensä sekä kasvisruoka, että karppaajille sopiva, lähes pastatonta lasagnea muistuttava herkkupaistos. Yleensä munakoisot kootaan kerroksittain suureen uunivuokaan, mutta tällä kertaa meillä oli tehty annoskokoisia paistoksia käyttäen pyöreitä muotteja (coppapasta / pastry ring)

Parmigiana di melanzane

• 4 reilunkokoista munakoisoa
• reilusti mozzarellaa (tai esim. kevyesti savustettua provolaa / caciocavallo-juustoa)
• 100gr parmesaania (Parmigiano-Reggiano)
• tuoretta basilikaa
• (oliivi)öljyä munakoisojen paistamiseen
• vehnäjauhoja (tai korppujauhoja)
• suolaa ja pippuria

Tomaattikastike 

• 2 tomaattimurskatölkkiä tai paseerattua tomaattia (2 x 400gr)
• pieneksi silputtu punasipuli ja/tai valkosipulin kynsi
• extra virgin-oliiviöljyä
• (ripaus suolaa.ym)

Leikkaa pestyt munakoisot noin sentin paksuisiksi viipaleiksi pitkittäissuunnassa (jos teet paistoksen vuokaan) ja lataa ne kerroksittain esim. pastasiivilään (tai suureen kulhoon) karkean merisuolan kanssa "itkettymään". Jätä ne suolan kanssa noin tunniksi, niin munakoiso päästää mahdollisen kitkerän makunsa ja liian nesteensä pois. Huuhtele munakoisoviipaleet tämän jälkeen kylmällä vedellä ja laita ne hetkeksi leivinpyyhkeen tai talouspaperin päälle kuivahtamaan. 

Sillä aikaa kun munakoisot odottavat, voit tehdä tomaattikastikkeen valmiiksi. Kuullota pilkottu sipuli oliiviöljyssä pannulla, lisää tomaattimurska ja anna porista matalalla tai keskilämmöllä kunnes kastike on paksuuntunut sopivasti. Suolaa kevyesti ja lisää halutessasi esim. basilikaa. Jos tomaattikastike tuntuu yhtään kitkerältä, lisää ripaus sokeria.

Tässä vaiheessa voit halutessasi kevyesti jauhottaa munakoisoviipaleet vehnäjauhoissa tai korppujauhoissa (jotkut lisäävät korppujauhoon hieman parmesaaniraastetta) tai käyttää ne sellaisenaan. Tämän jälkeen viipaleet paistetaan rapeapintaisiksi joko pannulla reilussa öljyssä, tai kevyesti öljyttynä uunissa tai grillissa. Valuta mahdollinen ylimääräinen öljy pois talouspaperille. 

Ota suuri uunivuoka ja kasaa siihen kerroksittain paistettuja munakoisoviipaleita, tomaattikastiketta, revittyä mozzarellaa (tai muuta valitsemaasi juustoa) ja raastettua parmesaania. Toista kerroksia niin monta kertaa kuin munakoisoviipaleita riittää ja vuokaan mahtuu. Paista 200 asteisessa uunissa 30-40 minuuttia tai kunnes paistos on ottanut kauniisti väriä pintaan. Anna jäähtyä hieman ennen annospaloiksi leikkaamista. 

Tarjoile esimerkiksi hyvän vaalean leivän, raikkaan rucolasalaatin ja ryhdikkään (etelä-)italialaisen punaviinin kanssa. 

1 cipolla rossa
800gr di pomodoro
basilico a foglie sia piccole che grandi
4 melanzane siciliane (viola e rotondeggianti)
parmigiano-reggiano
sale e zucchero q.b.

Le Panelle - eli palermolaiset kikherne-herkut

Panini con le panelle

Yksi suurimmista herkuistani, ja yksi suurimmista Sisilian lahjoista maailmalle, ovat panelle, uppopaistetut kikhernejauhoista tehdyt pihvit, jotka tarjoillaan pehmeän seesamsiemensämpylän välissä. Tämä palermolainen katuruoka ("street food") la panella tarjoillaan simppelisti sitruunan kanssa ja suurimmat herkkusuut - quelli più golosi - saattavat vielä tunkea samaan sämpylään perunakroketteja - cazzilli. 

Panellet olivat meille jo valmiiksi tuttuja, mutta rakastuin näihin vasta Palermon yössä viime kesänä. Täydellinen katuruoka jonka kanssa kylmä olut on paikallaan.

Nämä sämpylät ovat aivan sietämättömän herkullisia ja tekevät hyvin kauppansa myös paatuneimmille lihansyöjillekin, vaikka ovatkin ihan luonnollisesti täysin vegaaneja! 

Panelle  - palermolaiset kikherneherkut

• 200 gr  kikhernejauhoja (gram-jauhot)  (1/3)
• reilu ½ litraa vettä  (2/3)
• suolaa 
• mustapippuria
• tuoretta lehtipersiljaa
• (uppo)paistamiseen soveltuvaa öljyä

Tarjoiluun sitruunaa (ja suolaa + rouhittua mustapippuria)

1. Laita kylmä vesi kattilaan, ja siivilöi kikhernejauhot mukaan (+ripaus suolaa.) Sekoita huolellisesti niin ettei taikinapuuroon jää paukkuja.
2. Kiehauta puuroksi hyvin sekoittaen, ja lisää joukkoon silpputtua lehtipersiljaa ja hieman mustapippuria. 
3. Kaada laakeaan vatiin tai pellille, ja jäähdytä hyvin esim. jääkaapissa. Polentamainen puuro jähmettyy nopeasti. 
4. Leikkaa jähmettynyt levy haluamasi kokoisiksi paloiksi (yleensä suorakulmiota tai neliötä) ja nostele ne leivinpaperille. Palat voi tässä vaiheessa myös pakastaa.
5. (Uppo)paista palat pari kerrallaan kullanruskeiksi kuumassa öljyssä. 
6. Tarjoile heti!

Suloisen pehmeät seesaminsiemensämpylät   n.20 pikkusämpylää

• 3dl vettä
• n. 500 gr vehnäjauhoja (korkea gluteenisia jos löytyy)
• 1 kuivahiivapussi (tai jopa hieman vajaa)
• ½ dl oliiviöljyä
• 1 rkl sokeria
• 1-2 tl suolaa
• voiteluun vesi-oliiviöljyseosta ja päälle seesaminsiemeniä

Sekoita hiiva ja sokeri kädenlämpöiseen veteen, ja siihen sekoitellaan puolet jauhoista. Anna hiivan käynnistyä n. 10 minuuttia, ja sekoita sen jälkeen loput aineet. Vaivaa hyvin taikinaksi, ja jätä kohoamaan suojaisaan paikkaan (taikina oli minulla kohoamassa yhden Castle-jakson verran, eli n. 45min) 

Pyörittele taikinasta pieniä sämpylöitä ja jätä leivinpaperin päälle pellille kohoamaan. Kun sämpylät ovat hyvin kohonneet, voitele ne vesiöljy-seoksella ja ripottele päälle runsaasti seesaminsiemeniä. Paista 200-asteisessa uunissa kunnes kauniin ruskeita (reilu vartti)

Tarjoile kuumat panelle samantien pehmeiden sämpylöiden välissä. Mausteeksi ne eivät tarvi muutakuin ripauksen suolaa ja pippuria. Sitruunaviipaleita ohelle niin, että kukin voi lisätä makunsa mukaan. Tämä on täydellinen eväs esim. kaveriporukan illanviettoon. 
Ruokajuomaksi sopivat kylmä vaalea olut, sisilialainen kuiva valkoviini, tai jopa kylmä kuiva kuohuviini. 

Törkeän herkullinen sämpylä! 

Matrimonio all'italiana - Italialaisissa hääjuhlissa

Olimme viime viikonloppuna vieraana läheisten ystävien (keski)suurissa ja perinteisissä Italialaisissa häissä, joissa ohjelmana oli vihkimisen jälkeen vain syöminen ja seurustelu. 

Upea päivä, hienot häät ja hyvät ilmat.. ja mikä tietysti tärkeintä, onnellistakin onnellisempi aviopari. 

Leikkelepöytä

Ihania alkupaloja ja pikkuherkkuja kuplajuomien keralle

Lisää leikkeleitä..  erilaisia salameita, ilmakuivattua kinkkua ja paljon muuta

Juustoja juustoja ja lisää juustoja

Hääpaikka sijaitsi Porto Santo Stefanossa, Argentarion alueella Toscanassa

Pöytiin tarjoiltuna meille tarjoiltiin ensin merellistä pastaa -
Pacchero di Gragnano con dadolata di verdure e cernia gialla

Lisää pastaa (parsaa, rapeaa speck-kinkkua ja sahramia) -
 Tonnarello con asparagi, speck croccante e zafferano

Possua ja perunaa, namnam hyvää oli! -
Filetto di maialino con crosta di guanciale 

Jälkkäriherkkuja

Open Bar digestiiveineen ruokailun jälkeen

Onnea onnea!

Ruokaa Roomassa - TOP 10

Sain kivan haasteen kertoa omista ruokakokemuksista. Taitsi (ihanasta Toinen Jalka Italiassa-blogista) oli listannut hauskasti oman top kymppinsä Rooman ruokajutuista ja paikoista, ja päätin tehdä oman listani siitä mitä mielestäni Roomassa ainakin tulisi testata ja maistaa. 

Sen sijaan, että listaisin pelkästään paikkoja, päätin listata ruokalajeja ja ruokajuttuja, jotka mielestäni kaikkien tulisi Roomassa kokea. Ruokajuttuja, jotka ovat juuri Roomassa niitä erittäin tyypillisiä ja lähes jokapäiväisiä.
Vanhasta keskustasta ja muilta turistien kansoittamilta alueilta voi joskus olla hämmentävän vaikea saada hyvää ruokaa, jos ei ole valmiiksi tutustunut valikoimaan. Juuri siksi, paikat jotka olen valinnut tähän postaukseen ovat kaikki ns. turistien tavoitettavissa. 

Jos nähtävyydet on nähty, kannattaa varsinkin ruoasta kiinnostuneiden uskaltautua liikkumaan Roomassa laajemminkin. Rooma on paljon muutakin kuin se marginaalisen pieni alue joka mahtuu turistikartalle. Mahdollisuus löytää tajunnanräjäyttävää ruokaa kasvaa radikaalisti, kun lähtee tutustumaan ns. asuinlähiöihin. Roomassa on valtava määrä upeita, mielenkiintoisia ja keskenään täysin erilaisia kaupunginosia, joita rauhassa kiertämällä saa kaupungista ihan erilaisen kuvan. 

Herkkuni "La Gricia"  - Enoteca Corsi (Via del Gesu' 87)

1. Pizza Bianca

Yksi lempiasioistani maailmassa on roomalainen pizza bianca. Joku voisi sanoa, että tämä voisi kyllä tippua alaotsikoksi jonkun muun kohdan alle, mutta pizza bianca eli valkoinen pizza on niin jalo ja niin roomalainen asia, että se on mielestäni täydellinen listan aloittaja. Tämä rapea, öljyinen ja suolainen valkoinen pizza sopii aamiaiseksi, välipalaksi, mortadellalla täytettynä lounaaksi,  aperitivo-herkuksi tai lähes missä vaan tilanteessa.  Yksinään tai täytettynä, hyvä pizza bianca ei petä. Roomalainen pizza bianca EI muuten ole sama asia kuin focaccia, vaikka ne ehkä serkuksia ovatkin. 

Pizza Bianca
photo

Kaksi leipomoa vanhassa keskustassa, jotka tekevät ja myyvät ihan järjettömän hyvää pizza biancaa:
Forno Roscioli   (Centro / Campo  - Via dei Chiavari, 34)
Forno Campo de' Fiori (Campo De' Fiori, 22 - Vicolo del Gallo, 14)



2. Fritti

Roomalaisesta ruoasta ei voi puhua mainitsematta uppopaistettuja ruokia, i fritti. 

Suosittelulistani kärjessä on tietysti Supplì, friteerattu risottopallero mozzarella-sydämellä. Jotain aivan ihanaa. Kylmä olut ja supplì, niin nahkeampikin päivä on pelastettu. Alkupaloiksi sopivat vaikka friteeratut kesäkurpitsan kukat, latva-artisokat ja tai paneroidut mozzarellat.  Kaikki itseään kunnioittavat roomalaiset trattoriat tarjoavat jonkunnäköistä friteerattua alkupalaa, eli valinnanvaraa on runsaasti. 

Uppopaistettu Baccalà on Rooman fish and chips (yleensä ilman niitä perunoita) Käy kokeilemassa esim. ikivanhassa pikkupaikassa lähellä Campo de' Fioria (pieni aukio Via dei Giubbonari)  Paikan tunnistaa helposti; oven päällä lukee isolla "Filetti di Baccalà" he eivät nimittäin muuta teekkään. 

3. Carbonara

Tämä listan kohta olisi voinut hyvin olla myös joku muista roomalaisista pastaklassikoista;  tomaattinen amatriciana tai sen blondimpi sisko gricia, uskaliaammille Testaccion-kaupunginosasta herkullinen rigatoni con la pajata. Carbonara on kuitenkin jo suurimmalle osalle valmiiksi tuttu, useimmille valmistettuna varsin "kansainvälisesti" niin, että alkuperäinen versio on vain aavistus jossain taustalla. Kaikkien pitäisi päästä maistamaan hyvää roomalaista carbonaaraa jossa pääosassa ovat laadukkaat raaka-aineet ja joka ei todellakaan sisällä liraustakaan kermaa!  Erinomaisen Carbonaran tarjoilee esimerkiksi Roscioli (ravintolan, ei leipomon puolella - huomaa kaksi eri osoitetta)
 

Carbonara di Roscioli 
photo

Ristorante Roscioli - Via dei Giubbonari, 21

4. A) "Pizza al taglio"

Roomalaisen pikaruoan ykkönen on pizza al taglio, eli palana painon mukaan myytävä peltipizza. En tunne yhtään roomalaista, joka ei mainitsisi tätä ruokasuosikkiensa top vitosessa. Makuja on monia, mutta varmasti hyvää saat kun valitset pizzaa mahdollisimman yksinkertaisilla täytteillä. Joka kulmassa on omat pizzapaikkansa, laatu vaihtelee yleensä ihan ok:sta erittäin herkulliseen. Tämä on turistillekin helppo, nopea ja herkullinen lounas, joka sopii myös budjettimatkaajalle. Kielitaitoakaan ei tarvitse kun osoittelee vitriinistä haluamaansa laatua ja näyttää noin suurinpiirtein kuinka ison palan haluaa kutakin. Roomassa on lukuisia puistoja, joinne voi viedä itsensä picnicille kauniina päivänä. Mahtava picnic-eväs on valmis kun lisäät tilauksesi loppuun "da portar via, per favore" - Mukaan, kiitos! Valitettavasti (vai onneksi?) Rooman parhaat palapizzat löytyvät yleensä asuinlähiöistä.

Jos haluaa testata hinnakkaampaa, mutta erittäin hyvää (ja paljon hehkutettua) pizza al taglioa, voisi kokeilla esim. Gabriele Boncin Pizzariumia (Metroasema Cipro)

EDIT: Boncin pizzaa saa nyttemmin myos Piazza Navonan tuntumasta: La Pizza del Teatro (Via San Simone, 70) jonka vieressä myos tunnettu (samanniminen) gelateria. 

Via San Simone, 70

4. B) Roomalaistyylinen ohutpohjainen pizza

Roomalaistyylinen pyöreä pizza on rapea ja erittäin ohut. Testaa marinara (tomaattikastike, valkosipulia ja oreganoa) perinteinen Margherita (tomaattikastiketta, mozzarellaa ja tuoretta basilikaa) tai vaikka herkullinen sienipizza ai funghi. La Montecarlo (Vicolo Savelli, 13) on yksi harvoista hyvistä keskustassa, josta saa tämmöistä pizzaa myös lounasaikaan. (Pyöreitä pizzoja syödään yleensä vain iltaisin) Mitä simppelimpi pizza, sen parempi. 

5.  "Quinto quarto" eli ne kuuluisat jämät

Takana trippa al sugo eli suolta soosissa

Vanha Roomalainen köyhien keittiö "cucina povera" sisältää yhden jos toisenkin annoksen jämäosista (häntä, sorkat, sisälmykset, aivot, kieli.ym) eli siitä mitä jää kun eläimestä on otettu ne tärkeimmät osat. Roomalainen häränhäntäpata "Coda alla Vaccinara" on herkullinen vaihtoehto ja helppo semmoiselle joka ei esimerkiksi sisälmyksiä halua lähteä kokeilemaan. Trippa, coratella, fegato (=maksaa) , animelle (=kateenkorvaa)

Perinteisesti Testaccion kaupunginosa (vanha teurastamo-alue) on hyvä alue lähteä tutustumaan trattorioihin, jotka tarjoilevet vanhoja roomalaisia quinto quarto-annoksia.  

coratella con carciofi fritti e uovo poche -
muhennettua coratellaa, friteerattua artisokkaa kera uppomunan

Checchino dal 1887  Via di Monte Testaccio, 30 - Roomalainen instituutio vanhan teurastamon làheisyydessà. Hyvà viinilista ja laadukkaat ruoat.

La Campana (joka mainitaan myös kohdassa 7) Vicolo della Campana, 18

6. Colazione al bar - aamiainen kahvilabaarin tiskillä

Rakastan kahvia ja juomani caffè on aina amaro, ilman sokeria. Kahvila-baareja löytyy jokaisesta korttelista, ja kahvin taso on yleisesti todella hyvä. Roomalaiset nauttivat "aamupalansa" lähes aina nopeasti töihin mennessä lähibaarissaan. Monelle italialaiselle aamiainen on aina cappuccino e cornetto, eli cappuccino-maitokahvi (espresso + lämmintä maitoa + maitovaahtoa) kera makeahkon voisarven. Jotkut ottavat oman cornettonsa hillolla tai cremalla täytettynä, toiset valitsevat jonkun täysin muun, mutta lähes poikkeuksetta makean leivonnaisherkun. Erilaiset pikkumunkit (bombe) ja voitaikinaleivonnaiset ovat suosittu valinta. Minä päädyn useimmiten pelkkään kahviin, ehkä pienellä maitovaahtolisällä (macchiato), tavallinen caffe' on espresso ja sen saa baaritiskilta yleensä noin 80 sentin hintaan. Vedellä pidennettyä pitkää kahvia haikailevat, saavat sen tilaamalla "amerikkalaista kahvia" eli Caffè Americano. Puolitotisena vinkkinä muistutan tietty, että runsasmaitoiset kahvit kuuluvat Italiassa yksinomaan aamupalalle. 

Cappuccino 90snt

Kuten sanottu joka korttelissa on omat bar-kahvikuppilansa, mutta tässä pari omaa suosikkiani: 

- Bar Banchi Vecchi (Via dei Banchi Vecchi 6) Veljesten omistama hauska pieni kahvilabaari, jossa kävin joka aamu ollessani lähellä töissä. 
- Castroni (Via Cola di Rienzo 196) Yksi Rooman tärkeimmistä ruoan erikoisliikkeistä. Mausteita ja hillopurkkeja, mutta ah myös erittäin hyvät kahvit ja kahvileivät. 
- Pietro Roscioli  (Via Buonarotti 46/48 - Piazza Vittorio) Taas eri Roscioli-leipomo ja ruokapaikka. He tarjoilevat mun suosikkiaamupalani ja tämä oli viime vuoden mun vakkari kun olin lähellä töissä. Ihanat kahvit ja kaikki perinteiset leipomus-herkut, mutta myös laaja suolaisten valikoima kun yhteydessä on leipomo. Ystävällinen ja erittäin avulias henkilökunta. He tarjoilevat myös erittäin suositun lounaan ja heti sen perään varhais-aperitivon klo 15 alkaen. Auki koko päivän ilman katkoja, suosittelen lämpimästi. 

7. Saltimbocca alla Romana

Lihansyöjiä ajattellen halusin listata erään roomalaisista secondoista, eli ns. pääruoka-annoksista. Naudalihasta, ilmakuivatusta kinkusta, salviasta ja valkoviinistä syntyy niin herkullinen annos, että se suorastaan "hyppää suuhun" kuten nimikin jo antaa ymmärtää. 

Yksi Rooman vanhimmista ravintoloista La Campana, tarjoilee saltimbocca-suosikkini sienien kera (ai funghi) - tämänkin annoksen kanssa on ehdottoman tärkeä fare la scarpetta, eli pyyhkäillä herkullinen kastike lautaselta suuhun leivänpalaa apunaan käyttäen. 

Saltimbocca alla Romana ai funghi - 

Ravintola La Campana sijaitsee  vanhassa keskustassa Piazza Navonan ja Teveren välissä (Vicolo della Campana, 18). Se tarjoilee hyvin perinteistä roomalaista ruokaa. 

                                                                  
8. Juustot ja leikkeleet - Formaggi e Salumi

Erilaiset juustot ja leikkeleet ovat ihania viinilasillisen seuralaisia, pelkiltään tai vaikka sämpylän välissä. Roomalainen kova lampaanmaitojuusto Pecorino Romano DOC on jokaisen roomanmatkaajan maistettava, vähintään pastan päälle raastettuna jos ei muuten. 

Cul de Sac - Juusto- ja leikkelelautanen

Enoteca Cul de Sac - Piazza di Pasquino, 73  (Piazza Navona) Loistavan ja erittäin laajan viinilista lisäksi tarjoavat mm.  valikoiman itsetehtyä pateeta (joka on todella hyvää!)  ja erilaisia juusto ja leikkele-lautasia (kokeile Lazion alueen tuotteita!) 

La Tradizione - Via Cipro 8/e (Metropysäkki Cipro) Delityyppinen Gastronomia, joka on valittu yhdeksi maailman parhaista. Uskomattoman suuret ja vielä laadukkaammat valikoimat juustoja! 

La Tradizionen tiski Taste of Rome-tapahtumassa

9. Aperitivo

Aperitivo ei konseptina ole mitenkään erityisen roomalainen, mutta ikuinen kaupunki tarjoaa uskomattoman ihanat puitteet tälläiseen alkuillan naposteluun (yleensä välillä 18-20)  Aperitivo sisältää aina juoman (ei välttämättä alkoholillisen) esim. lasin kuohuvaa tai vaikka campari-tuoremehun ja sen kanssa nautittavaksi jotain pientä purtavaa. Tämä pieni purtava on hyvin liukuva käsite, koska se voi tarkoittaa vaikka kupillista pähkinöitä ja oliiveja, tai jopa valtavan suurta ja monipuolista buffettia, jolla voi korvata koko illallisen. Kaikkien opaskirjojen suosittelema Freni e Frizioni Trasteveressä on aperitivo-instituutio.

Enoteca Provincia Romana - Sopisi myös hyvin kohtaan kahdeksan, mutta tämä alueen tuotteita ja annoksia tarjoileva lokaali on tosi hyvä lounas- ja ihana aperitivo-paikka. Foro Traiano, 82 (Piazza Venezia)

Fluid - Moderni aperitivo-paikka lähellä Piazza Navonaa runsaalla buffettilla. Vedä napa täyteen drinkin hinnalla (n. 8€ juoma + buffa) Via del Governo Vecchio, 46


Oma suosikkialueeni aperitivoille on Ponte Milvio. 

10. Porchetta

Porchetta on roomalainen yrteillä maustettu possupaisti, joka kannattaa ehdottomasti testata joko sellaisenaan tai rapeakuorisessa vaaleassa sämpylässä. Jos ei halua lähteä Aricciaan asti (pieni kylä Rooman eteläpuolella joka on tunnettu possustaan) löytää porchetta-herkkua esim. Er Buchetto nimisestä pikku-tavernasta lähellä Terminiä (Via del Viminale 2 F). Lasillinen kuivaa Lazion valkoviiniä (tai kylmää olutta) ja paperille vuoltua possupaistia, ai ai ai miten on hyvää! 

Porchetta

Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä...
+  Cacio e Pepe

Tämä roomalaisklassikko, joka on meille erityisen sydäntä lähellä, ei tietenkään voinut listalta puuttua. Minä saan kaupungin parhaan cacio e pepe-annoksen kotosalla, mutta koska kaikki eivät ole yhtä onnekkaita voin suositella esim. jo edellä mainitun ravintola Rosciolin pasta-annoksia (Via dei Giubbonari, 21)