Rouva Lellan luona lounaalla - Trattoria Sora Lella

Elena Fabrizi, tunnetummin Sora Lella (eli rouva Lella) on roomalainen näyttelijätär ja gastronominen legenda. Hänen veljensä, Aldo Fabrizi on yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista roomalaisista elokuvanäyttelijöistä. Jo 40-luvulla Lella perusti ensimmäisen ravintolansa, mutta tämä kaikkein tunnetuin, hänen nimeään kantava Trattoria Sora Lella on ollut toiminnassa vuodesta 1959. Rouva itse kuoli jo 20 vuotta sitten, mutta toimintaa jatkavat perinteiseen malliin hänen poikansa ja lapsenlapsensa. Ravintola sijaitsee Isola Tiberinalla - Tiber-joen saarella, joka sijaitsee Trasteveren edustalla. Sisustukseen kuuluvat muunmuassa valokuvat Lellan perheestä ja kuuluisista ystävistä elokumaailmasta. 

Tämä ravintola oli meillä jo pitkään ollut listalla "Rooman klassikkoravintolat" joissa pakko käydä vähintään kerran. Nyt pääsimme ravintolaan pitkälle lounaalle keskellä viikkoa, kun perheen kokilla oli lomapäivä ja allekirjoittaneella huomenna syntymäpäivät. 

Minä päädyin ottamaan perinteisen roomalaismenun (menu tipico romano) ja Filippo otti alkupala-trion, primon sijasta munakoisopaistoksen ja lihapääruoaksi possurullan. 

Polpettine di “Nonna Lella”
- Mummon perinteiset vasikanlihapullat 

Roomalaismenu alkoi pehmeillä ja maukkailla Lella-mummon perinteisillä lihapullilla. 

Filipon alkupalatrioon tuli lihapullan lisäksi Aldon supplì-riisipallero ja friteerattu kalapulla, josta minäkin nappasin palan. Hyvää oli. 

Polpettine di Nonna Lella, Supplì di Aldo, Crocchetta di Patate Baccalà e Gamberi -Tasting of Grandmother’s traditional meat balls, Supplì (Ball of rice), Crocchette with potatoes, Cod  and Shrimps

Todella tyyppillinen ja perinteilen roomalaistrattorian leipäkori, joka sisältää hyvää rapeakuorista leipää ja sen lisäksi noita hauskoja pikkupaketteja grissini-tikkuja ja suolakeksejä.

Menuun kuuluva primo oli valtava annos ihania ja pehmeitä gnocchi-perunapalleroita amatriciana-kastikkeessa.  

Gnocchi di Patate all’Amatriciana -
Potato Gnocchi in a classic Roman sauce with cured pig’s cheek, tomatoes and Roman pecorino cheese

Filippo oli valinnut primon sijasta pääruokiin kuuluvan munakoisopaistoksen. Talon oma versio parmigiana di melanzane-klassikosta, johon tuli runsaasti roomalaista ricottaa, saksanpähkinöitä ja hunajaa. Hyvää, mutta aika raskas annos. 

Parmigiana di Melanzane (con Ricotta Romana Dop Miele e Noci) -
Eggplant  “Parmigiana” with ricotta cheese honey and walnut

Pääruokana mulla oli menuun kuulunut herkullinen lammasrulla, ihana kastike ja maistuvat perunat. 

Rollè di Abbacchio disossato al forno con Schiacciata di Patate -
Bone roast baby lamb with pastry potatoes

Filipon possurulla-annoksessa oli ihania kuivia hedelmiä esim. aprikooseja ja suuhun sulavia sipuleita. 

Rollè di Maiale arrosto “Antica Roma” con Cipolline in Agrodolce -
Roast suckling pig in a sweet and sour onion sauce with dried fruits

 Tässä vaiheessa oltiin molemmat jo niin täynnä, että oltaisiin voitu vieriä ravintolasta, mutta vielä oli tulossa mun menuun kuuluva roomalainen juustokakku, jonka jaoimme.  

Torta di Ricotta Romana Dop con Confettura di Visciole -
Cheesecake with sour cherry jam

 Lounas oli kaikenkaikkiaan oikein onnistunut, palvelu oli ystävällistä emmekä häirintyneet vaikka lähistöllä omistajan aikuinen tytär päivittelikin omia juttujaan (roomalaista perhetrattoriatunnelmaa)

Roomalaismenuun sisältyi siis alkupala, primo, secondo ja jälkkäri sekä leivät, kivennäisvesi ja kahvi. Kokonaisuutena se oli 50€ ja vaikka hinta onkin enemmän ravintolan kuin trattorian, menu oli laaja eikä hinta-laatu ollut huono. 

Ei vielä ensimmäisen kerran perusteella päässyt kestosuosikieni joukkoon, mutta mielelläni vierailen tuolla vielä uudemmankin kerran. 

Trattoria Sora Lella

Via di Ponte Quattro Capi, 16 (Isola Tiberina)

00186 Roma

Tel/Seg/Fax 06 6861601 

Mobile 333 1623691

Nauhapastaa kotona eli tuorepastan ABC

Muutamaankin otteeseen minulta on kyselty tuorepastan tekemisestä kotona, joten tässä viimein pieni informaatiopostaus aiheesta. 

Perheemme certified chef ja alkuperäisitalialainen vääntää tuorepastaa niin vaivattomasti ja nopeasti, että minä harvemmin päädynkään pastaa omin pikkukätösin vääntämään. Tuorepasta valmistuu minultakin nykyään varsin helposti (ja nopeastikin jos käytössä on pastakone). 

Munista ja jauhoista tehdyt tuorepastalevyt esimerkiksi lasagneen, nauhapastat lihaiseen kastikkeeseen tai tonnarelli carbonaraan valmistuvat hetkessä ja se tekee (ainakin minulle) arjestakin juhlaa. Tortellinit, raviolit ja kaikenlaiset täytetyt pastat valmistuvat myöskin samalla reseptillä. Ilman munia tehtyä kuivapastaa on meilläkin kaapit täynnä, mutta kaupan valmista tuorepastaa ei meille osteta, koska se on sata kertaa parempaa itse tehtynä ja valmistuu aika vaivattomasti, (varsinkaan sen jälkeen kun osallistuin pastaluennolle, jolla tuli puhetta siitä mitä kaikkea valmiin tuorepintaan on suihkutettu tarttumisen estämiseksi... )

Tuorepastaa kananmunista - Pasta fresca all'uova 

Mittasuhteet on helppo muistaa.. 

• 1 kananmuna per syöjä 
• 100 gr jauhoja per muna
• (ripaus suolaa ja pieni liraus oliiviöljyä)

Koska kananmuniakin on eri kokoisia, saattaa jauhoja joutua esimerkiksi kaulimisvaiheessa lisäämään. (Jos taikina tuntuu liian kuivalta lisää lusikallinen vettä tai pieni liraus oliiviöljyä.)

Monet italialaiset tekevät tuorepastan ihan tavallisista 00-vehnäjauhoista. Mielestämme parhaan tuloksen saa kuitenkin käyttämällä puolet tavallisia jauhoja ja puolet durumvehnäjauhoja (farina di grano duro)

Tuorepastaa kahdelle
1. Mittaa kulhoon 100 gr puolikarkeita vehnäjauhoja ja 100 gr durumvehnäjauhoja
2. Tee jauhoihin pieni kolo ja riko siihen kaksi kananmunaa
3.  Riko kananmunien rakenne haarukalla ja sekoita ne kevyesti jauhoihin
4. Vaivaa taikina pöydällä kiinteäksi palloksi ja jätä sen jälkeen kelmutettuna lepäämään vähintään puoleksi tunniksi

Kun pastataikina on levännyt, jaa se pienempiin osiin ja ryhdy kaulimaan. Kauli taikina jauhoja (tai esim. mannasuurimoiden tapaista semoliinaa) apunasi käyttäen tasaisiksi, ohuiksi (noin 0,5mm paksuisiksi) levyiksi. 

Jälleen kerran suosittelen kuitenkin kaikkia italialaisen ruoan ystäviä hankkimaan pastakoneen. Varsinkin suurempien erien valmistus nopeutuu huomattavasti. Meillä on kotona Imperian pastakone ja se on ihan ykköshyvä. Se sisältää pastan valmistukseen tarvittavat perustarvikkeet, kaulinosan sekä kahden erilevyisen pastan leikkuriosan. Laadukkaan pastakoneen näyttäisi Suomestakin saavan noin 50 eurolla, joten ihan valtavasta investoinnista ei ole kyse.  Pastakoneen käytöstä lisää tässä aiemmassa postauksessa. 

Tällä kertaa tarkoitus oli valmistaa lihakastikkeen seuraksi nauhapastaa. 

Bolognassa tämä nauhapasta tunnetaan nimellä tagliatelle kun taas Rooman alueella sama pasta onkin usein fettucine. Mitään eroa näillä ei varsinaisesti ole, fettucine voi olla vähän ohuempaa, kun taas virallisesti bolognalainen tagliatelle täytyy olla leveydeltään 6-8mm. Reippasti levyempi nauhapasta onkin sitten nimeltään pappardelle (joka on muuten tosi herkkua esimerkiksi tuhdimpien riistakastikkeiden kanssa tarjoiltuna) ja ohuempi pari milliä leveä nauhapasta tunnetaan nimellä tagliolini (jonka kanssa osuvat esimerkiksi kasviksista tai sienistä valmistetut kevyemmät kastikkeet)Bolognalainen ragù muuten tarjoillaan nauhapastan, EI koskaan spaghetin kanssa kuten ulkomailla on usein tapana. 

Kun pastalevyt ovat valmiita, kääntele jauhotetut levyt kevyesti rullalle, tasaa reunat ja leikkaa rullasta haluamasi paksuisia nauhoja. (Kuten alla olevassa kuvassa)

Jos käytössäsi on pastakoneen leikkuriosa, saat tasaisia nauhoja kahvaa kääntämällä ;)

Pastanauhojen leikkaus käsin. 

Keitä pasta suurehkossa määrässä suolattua vettä. Testaamalla on helpoin varmistua pastan kypsyydestä. Kypsymisaika vaihtelee pastan muodon, laadun, paksuuden ja tuoreuden mukaan. Useimmiten pari minuuttia riittää.

Sekoita haluaamasi kastikkeeseen ja tarjoile heti.
Buon appetito! 

Aiemminkin tässä blogissa on tehty tuorepastaa:

• Täydellinen Carbonara - La Carbonara Perfetta
• Tortellini con ripieno di verdure.. eli Kasvis-tortellinit ja kuinka käyttää pastakonetta!
• Tomaattitäytteiset puolikuu-raviolit - Veli di mezzelune con ripieno di pomodoro e mozzarella
• Lasagne al forno - Paras uunipasta
• Hävikistä herkuksi - Häränhäntä-raviolit
• Ravioli di ricotta e spinaci
• Pappardelle al ragù bolognese

Täytetyt tomaatit roomalaisittain - Pomodori con il riso alla romana

No, onkos tullut kesä nyt talven keskelle...

Nämä riisillä täytetyt uunitomaatit ovat nimittäin erittäin tyypillistä roomalaista kesäruokaa. Riisillä täytetyt tomaatit kypsennetään samalla uunipannulla lohkottujen ja öljyttyjen perunoiden kanssa. Ne voi syödä heti, vielä lämpinä tai ihan jäähtyneinä. Täydellistä retkiruokaa siis. Päivä rannalla,  picnic perheen kanssa, tai pikainen työlounas lähikulman tavola caldasta, pomodori con il riso, löytyvät menusta aina. 

Pomodori con il riso alla romana eli täytetyt tomaatit roomalaisittain

• 1-2 kiinteää suurta tomaattia per syöjä ("pomodori da riso") 
• iso ruokalusikallinen risottoriisiä per tomaatti
• valkosipulia
• tuoretta basilikaa (ja halutessa persiljaa, kuivattua oreganoa, kynteliä) 
• suolaa ja rouhittua mustapippuria
• pari perunaa per syöjä (+rosmariiniä)
• oliiviöljyä

1. Pese tomaatit ja leikkaa niistä ns. lakki irti, niin että saat kaivettua sisustan kulhoon esimerkiksi pikkulusikalla. 
2. Tässä vaiheessa sisustan voi hurauttaa sauvasekoittimella sileäksi (ja halutessaan vielä siivilöidä, jos siemeniä on runsaasti)
3. Mausta tomaattiliemi tuoreilla ja kuivatuilla yrteillä, murskatulla valkosipulilla, suolalla ja pippurilla sekä oliiviöljyllä. Lisää riisi nesteeseen turpoamaan vähintään puoleksi tunniksi. 
4. Kuori ja paloittele perunat. Huuhtaise perunoista liika tärkkelys ja mausta öljyllä, suolalla ja rosmariinillä. 
5. Suolaa tomaatit kevyesti, lusikoi riisitäyte sisään ja laita tomaatin "lakki" paikalleen. 
6. Asettele tomaatit ja perunat uunivuokaan ja paista 180 asteisessa n. 45 minuuttia. 

vain tuoreyrtit puuttuu!

Tarjoile hieman jäähtyneinä tai jopa kylminä. 

Täydellinen picnic-eväs!